Aloin kirjoittaa romaania ensimmäisen kerran joskus kymmenen tai yhdentoista ikäisenä. Monenlaiset mielikuvitukselliset seikkailukertomukset olivat antaneet minulle paljon, ja tuntui luontevalta tehdä vastaavaa hyvää lähimmäisilleni. Annoin kavereideni lukea pari ensimmäistä lukua ja sain rohkaisevaa palautetta: ”Todella jännä. Ja mä nauroin monessa kohdassa. Jos tämä tulee kirjakauppoihin, minä ainakin ostan!”
Palautteen perusteella kirjoitin hyvää ja viihdyttävää tekstiä, jolla olisi kaupallista potentiaalia. Ehkä alalla olisi ansaintamahdollisuuksia? Laskeskelin, että jos yhden kirjan hinta on noin 30 € (hinta muunnettu vastaamaan vuoden 2013 tilannetta), ja kirjan ostaa edes joka sadas suomalainen, mitä pidin varsin realistisena arviona, ovat kirjan myyntitulot suunnilleen 1 500 000 €. Vaikka joutuisinkin jakamaan rahat puoliksi kirjakauppa-alan kanssa, jäisi omaankin taskuuni melko sievä summa.
Raha ei valitettavasti ole koskaan ollut isoin kannustin kirjoittamiselleni. Romaani jäi kesken, huimat tekijäpalkkiot saamatta.
Olin kirjoittamiseeni käyttänyt Brother-merkkistä sähkökirjoituskonetta. Siinä käytettiin lämpöpaperia, samantapaista kuin se, jolle kauppojen kuitit tulostetaan.
En silloin vielä ymmärtänyt, että olin kirjoittanut ikuiseksi tarkoittamani seikkailut näkymättömäksi muuttuvalla musteella.
14.10.2013 16.11
Minun ensimmäinen romaanini on nakutettu vanhalla kirjoituskoneella melko höttöiselle kirjoituspaperille kynttilänvalossa. N-kirjain oli heikohkojälkinen, osin jopa vahvistin käsikirjoituksen kirjaimia lyijykynällä. En silloin ajatellut rahaa, oli vain mahdottoman kova sanomisen into päällä. Käsikirjoitus on edelleen tallessa, käytän sitä suurina epätoivon hetkinäni sen todistamiseen, että olen kehittynyt edes vähän.