alaston kirjailija!

kirjailijoiden puhetta ja ajatuksia

Lopputulema

4 kommenttia

annekuvaSain oikovedoksen luettua loppuun saakka. Löysin jonkin verran tautologiaa ja hassuja sanavalintoja, muutama poisto oli aiheellinen nyt kun katsoo tekstiä kauempaa kuin normaalisti. Se on sitten siinä. Paketti lähtee kustannustoimittajalle, ja hän vielä kyselee mahdollisesti jotakin, ja esittää omat huomionsa ennen painamista.

Kun edellisestä lukukerrasta on kulunut kuukausia, pystyin katsomaan kokonaisuutta hieman kauempaa. Teos alkaa verkkaisesti, kuten niin usein kirjoittamilleni pidemmille teksteille käy. Iso käännekohta tapahtuu vasta hieman puolen välin jälkeen. Jotenkin tämä rakenne tuntuu silti juuri tälle tarinalle ominaiselta. Alussa esitettyihin asioiden palataan uudella kierteellä. Monet hahmoista kehittyvät, osa jumahtaa poteroihinsa. Alun pohjustus on tarpeellinen, koska maailma rakentuu pala palalta, ja päähenkilön valinnat saavat pontta siitä taustasta, johon voi verrata.

Analysoin myös tapaani kerrostaa tarinaa. Tietyt motiivit (kuten koira ja lipas) toistuvat kerronnan aikana. Käytän paljon luontokuvausta henkilöiden mielenliikkeiden kuvastimena. Romaanimittaan mahtuu myös paljon henkilökohtaisia upotuksia, asioita joihin lukija tuskin kiinnittää huomiotaan, mutta jotka minulle ovat olleet tärkeitä. Yksityiskohtia, sanoja, lauseita. Ehkä niihin palaan uudestaan joissakin teksteissä, sillä niissä voi piillä useamman tarinan siemen.

Kun teostaan pystyy jo katsomaan uusin silmin, on selvästikin päässyt tarinan ja maailman yli. Napanuora on katkennut. Pian kirja lähtee painoon. Se on siinä!

Advertisements

Kirjoittaja: Anne

Kirjailija ja kustannustoimittaja. Tuoreimmat teokset Ilottomien ihmisten kylä (WSOY 2014), Viivamaalari (Atena Kustannus 2013) ja Konejumalat (WSOY 2013, yhdessä Eija Lappalaisen kanssa)

4 thoughts on “Lopputulema

  1. Onnea matkaan! 🙂

  2. Onnittelut valmiiksi saamisesta! 🙂

  3. Kiitokset! Tänään laitoin paperinipun postiin. Se on nyt sitten matkalla kohti pääkallonpaikkaa… ja mieli on vapaa uusien juttujen pariin.

  4. Ihana vaihe. Minä olen ihan toisessa kohtaa. Siinä, keskellä kaikkea. Tai alun ja keskikohdan välissä. Kun ei vielä ole varma mitä kaikkea tapahtuu. Kun maailma on jo, ja hahmot elävät siellä runsaiden liuskojen keskellä, mutta polut ovat vielä auki. Liuskoja on tulossa vielä joko viisinkertainen määrä tai vähemmän tai enemmän. Kun langanpätkät alkavat yhdistyä. Puoliksi siellä, eli jossain ihan muualla kuin täällä.
    Tuli tuosta postauksestasi mieleen, että mietin itsekin nyt hieman verkkaisempaa alkua sen sijasta, että leikkaisin heti kiinni johonkin Toimintaan. Saas nähdä. Tässä vaiheessa alusta voi vielä tulla loppu tai ihan mitä tahansa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s