alaston kirjailija!

kirjailijoiden puhetta ja ajatuksia

Yksi ja sama tarina, tekstistä toiseen tihkuvat aiheet

2 kommenttia

Tiina

Tiina

Niin kuin valtaosa muistakin kirjoittamisella elävistä ihmisistä, kirjoitan hyvin monenlaisia juttuja. Kaunokirjojen lisäksi olen kirjoittanut ainakin tietokirjallisuutta, kirja-arvosteluja, lehtiartikkeleita sekä tilausnovelleja lehtiin. Tällä hetkellä pidän vakituisesti tiedeaiheista blogia sekä kirjoitan kolumneja. Tekeillä on tietokirja, ja tietokoneen muistissa on kesken kaikkiaan kolme kaunokirjaa. Näistä yksi on puolivälissä, yhdestä olen hahmotellut (moneen kertaan) aloitusta ja kolmannesta olen kirjoittanut palasia sieltä täältä. Aikajänne näin monen projektin valmistumiseen on toki vuosien mittainen.

Minua ärsyttää se, kuinka paljon pyörin kirjoittamisessani samojen aiheiden ympärillä. Sinänsä ärsytys on merkityksetöntä. En kykene muuttamaan asiaa. Jotkut aiheet vain sytyttävät, ja on turha yrittää kirjoittaa kokonaista romaania aiheesta, joka ei innosta.

Oman ajatusvaraston penkominen ja analysointi on suurelta osin turhaa, mutta silti on välillä kiehtovaa miettiä, mistä vakioaiheet tulevat. Minä kirjoitan kerta toisena jälkeen esimerkiksi keinotekoisista ihmisistä: roboteista, kyborgeista, sen sellaisista.

Borg

Borg

Ihmeellinen aihe. Keinotekoiset ihmiset ovat tunkeutuneet novelleihin, kahteenkin tekeillä olevaan romaaniin, kaikuja niistä on vanhemmissakin romaaneissa, tietotekstiäkin olen niistä sommitellut – niin blogin kuin tietokirjasuunnitelman muodossa. Ties vaikka kiinnostukseni johtuisi lapsuudessa vaikutuksen tehneistä Star Trekin Data-androidista ja Borg-kyborgeista. En ole varma.

Muita vakioaiheitani ovat muun muassa menneisyydessä kuolleet naiset, sota, erityisesti lasten kohtalo sodassa, koirat, isot koneet, linnut, hyönteiset, muodonmuutokset.

Aiheet vuotavat tekstistä toiseen. Vuoden 2010 ajan kirjoitin koira-aiheista tietokirjaa ja perehdyin koiran evoluution ja biologian lisäksi koiraan liittyvään mytologiaan. Koira tihkui tietokirjasta muihin projekteihin: Hukkajoki-romaanissani (2012) koira on eräänlainen psykopompos, sielun opas maanpäällisen ja tuonpuoleisen elämän välillä. Valhe ja viettelys -antologiaan (2011) pyynnöstä kirjoitettu novelli muodostui tarinaksi Perro Negrosta, sähkölinjoja pitkin liikkuvasta hirviökoirasta. Koira- ja susiaiheista kirjoitin myös lukuisia tiedeblogauksia. Viime vuonna olin mukana ihmissusista kertovassa novelliantogiassa – idea novelliin löytyi tietenkin koiramyyteistä.

Samojen aiheiden pyöriminen mielessä on kuitenkin toissijaista sen kanssa, että pelkään kirjoittavani aina uudestaan samaa tarinaa. Tarinassa on kyse aiheita suuremmasta asiasta. Entä jos en osaa kirjoittaa kuin yhdenlaisen tarinan?

Kuvailin pari viikkoa sitten luottolukijalleni puolivälissä olevaa romaanikäsikirjoitustani. Ensin varoittelin, että tarkoitukseni oli kirjoittaa aika erilaista kuin aiemmin. Sitten kerroin juonesta ja henkilöistä, tunnelmasta, ehkä teemoistakin. “Niin”, lukija totesi viisaasti. “Millä tavoin tämä eroaa aiemmista kirjoistasi?”

Eipä juuri millään, jouduin myöntämään.

Tarinoistaan ja aiheistaan ei pääse eroon, ei ainakaan kirjoittamalla. Täytyy vain yrittää kirjoittaa ne joka kerta aiempaa paremmin ja kunnianhimoisemmin.

Mainokset

2 thoughts on “Yksi ja sama tarina, tekstistä toiseen tihkuvat aiheet

  1. Olen alkanut epäillä, osaanko kirjoittaa kaunokirjallisuutta, joka ei liity vammaisuuteen tai pitkäaikaissairauksiin (aihe josta olen kirjoittanut kolme romaania, kolme tietokirjaa, runoja, novelleja, kolumneja, lehtijuttuja ja näytelmän, plus leffakäsis on työn alla). Muun aiheiset romaanit eivät tunnu onnistuvan yhtään niin hyvin. Silloinkin kun on en varsinaisesti kirjoita sairauksista, jostain syystä pidemmissä teksteissäni päädytään kuitenkin aina vähintään käymään sairaaloihin, terveyskeskuksiin tai hoitokoteihin…

    Nyt kun kirjoitin yhtä aikaa näytelmää ja romaania niihin puski alitajuisesti monia samoja juttuja, vaikka aihe, teemat ja henkilökaarti olivat täysin erilaiset. Esimerkiksi fläppitaululta esiteltävä uusi logo (joka kummassakin tapauksessa oli huono).

    Jokin aika sitten papukaijat olivat tunkemassa itseään peräti kolmeen tekstiini, mutta lopulta ne jäivät vain yhteen.

    Koirat ovat varmaan varsin hyvä aihe, johon olla jumittunut. Niistä saa irti hyvin monenlaisia juttuja, moni lukija varmaan kiinnostuisi tekstistä jo aiheen takia ja toisaalta varmaan harva jättäisi sitä lukematta koirateeman vuoksi.

  2. Mielestäni jos laajempi teema tai aihe on sama, sillä ei välttämättä ole merkitystä. Kosto tai rikos? Kuinka monta erillaista tarinaa siitäkin voidaan kirjoittaa. Hyllyjä kun katsotaan, niin hyvin monta. Silloin se ei toimi, jos lukiessa ajattelee, että olen lukenut tämän kirjan joskus aiemmin. Mistä sen tietää että se on sellainen? No vain kirjoittamalla se ja antamalla jollekin luettavaksi. Esimerkiksi koira on sellainen, että siitä voisi ajatuksena kirjoittaa vaikka kymmenisen hyvin erilaista romaania. Toki joku tunnistaisi, että koirahan niissä kaikissa on, mutta ne voidaan siitä eteenpäin muuttaa hyvin erilaisiksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s