alaston kirjailija!

kirjailijoiden puhetta ja ajatuksia

Palautteen vastaanottamisen taito

4 kommenttia

Kuva otettu 03.02.2014 klo 14.12Luin jälleen kerran Stephen Kingin Kirjoittamisesta-kirjan. Siinä on muutamia todella hyviä ohjeita kirjoittajille. Yksi niistä on että kässäri pitäisi tehdä ensin ”ovi kiinni” ja sitten ”ovi auki”.

”Ovi kiinni” voi tarkoittaa työhuoneen suljettua ovea mutta myös henkistä tilaa, eli sitä että ei päästä kuviteltuja kriitikoita, kavereita, vihollisia ja äitejä kurkkimaan olan yli. Ensin saa  kirjoittaa vain itselleen. ”Ovi auki” -vaiheessa pitää ottaa jo lukijat huomioon. Ilman sitä ei tule sellaisia kirjoja, joista lukijat saisivat mitään irti. Viisas kirjailija arvostaa ateljeekriitikoitaan ja ottaa kaiken irti heidän palautteestaan.

Olen huomannut, että pelkkä tietoisuus siitä, että kohta näytän tekstin vieraille silmille,  auttaa ryhdistäytymään ja etääntymään tekstistä hyvälle editointietäisyydelle. Kuvittelen miltä teksti tuntuu ateljeekriitikkoni mielestä. Sen ajatuksen avulla pystyn monesti huomaamaan epäloogisuuksia ja hölmöyksiä. Joskus autan itseäni kirjoittamalla  saatesähköpostin valmiiksi (Tyyliin: ”Moi! Tässä on tämä novellini. Se kertoo kuinka jättiläismuurahaiset tulevat avaruuslaivoilla Telluksellemme ja perustivat nakkisämpyläkojun. Kaikki palaute on kullanarvoista. Kiitos etukäteen. t:Miina”) ja sitten editoin ja vasta sitten lisään liitetiedoston sähköpostiin ja lähtetän.

Joskus tulee kova kiusaus näyttää keskeneräistä tekstiä vähän kaikille, erityisesti jos on epävarma ja kaipaa kehuja ja vahvistusta. Mutta ihan ketä vaan ei pidä pyytää lukijaksi. Jos kommentaattori ei ole kiinnostunut tehtävästään ja hoitaa hommansa ylimalkaisesti, palaute on omiaan vain sekoittamaan kirjoittajaa entisestään. Palautetta ei myöskään kannata ottaa sataprosenttisen todesta vaikka kommentaattori olisi tosi fiksu. Ainoastaan kustannustoimittajan kommentteihin kannattaa suhtautua tosissaan. Kaikkien muiden mielipiteet antavat pikemminkin vihjeitä siitä mikä toimii ja mikä ei.  Useimmiten esilukijat bongaavat tekstistä ongelmakohdan, mutta heidän ehdotuksensa sen korjaamiseksi on pielessä. (Esim. ”Jättiläismuurahaisten nakkisämpyläkoju on paska idea. Muurhaaisten pitäisi myydä pizzaa.” tarkoittaa sitä, että nakkisämpyläkoju on jotenkin ongelmallinen, mutta niin olisi pizzakojukin. Kirjailijan täytyy itse oivaltaa mitä jättiläismuurahaisten pitäisi myydä, esim kuppikakkuja.)

Advertisements

4 thoughts on “Palautteen vastaanottamisen taito

  1. Kiitos näistä vinkeistä. Itselläni on erittäin kiire ja vimma laittaa maailmalle hyvinkin keskeneräinen kirjoitus. Malttiin täytyy itseänsä harjoittaa.

  2. Joo, sellainen houkutus tulee mullekin usein. Tässä lajissa pittäisi olla aina niin kärsivällinen!

  3. Minusta jos ei pienoinen paradoksi niin ainakin suuri haaste on se, että vaikka esilukijat ovat hyvän lopputuloksen kannalta melkeinpä pakollisia, niin vain korkeintaan 25 % kommenteista on lopulta oikeasti avuksi. Oma ongelmansa on sitten se, etsitäänkö palautetta tekstin alfa- vai beta-versioon. Alfa-lukijalla olisi hyvä olla enemmän silmää sille, mitä kirjoittaja haluaa sanoa kuin pinnallisemman tason ongelmille. Joskus olen kuullut, että hyvät alfa-lukijat ovat kultaakin arvokkaampia.

  4. Joo, näinhän se on, mutta toisaalta 25 prosenttiakin on paljon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s